Kelluvia, maatuvia, hiutuvia, 2022

Galleria Uusikuvan näyttely Kotkassa oli kolmen taiteilijan yhteinen. Lisäkseni Saara-Maria Kariranta ja Eeva-Maija Priha esittivät omat teoskokonaisuutensa. Yhteisenä nimittäjänä oli ajan kuvaaminen katkeiluna, kulumisena ja kerrostumisena. Vanhempien teosten ohessa esitin kolme tätä näyttelyä varten tekemääni. Uusien teemana on hyönteiset.  

Arvoitus

Korkealta pöydältä kohoaa ruukkuveistokset ja yläpuolella ”lennähtelee” parvi tummia perhosia. Ruukkujen muodot mukailevat perhosten koteloita. Kotelomuodot ovat hämmästyttäviä, samaan aikaan yksityiskohtaisia ja kätkeviä. Jähmettyneet seinämät suojaavat eläimen muodonmuutosta. Saviruukku on ihmisen ikivanha keino säilöä.

Viimeiset Aarteet

Viimeiset aarteet on keramiikkainen kuoriaiskokoelma rakentamassani vitriinissä. Otin esikuvaksi Suomessa eläviä kovakuorisia, pienet variaatiot lajista toiseen. Lasitteiden värejä käytin vapaasti. Hyönteiskokoelman rakentaminen, ei eläimiä luonnosta löytämällä ja pyydystämällä, vaan veistoksiksi suurentamalla, on nurinkurinen ajatus. Luonnontieteelliset kokoelmat tuovat mieleeni ihmisen innon säilöä, järjestää ja selittää, mutta myös omia ja tuhota.  

Kirjanpainajat

Kirjanpainajat rakentuu vanhasta puutarhaoppikirjasta ja keramiikkaveistoksista kaarnakuoriaisista. Kuoriaiset kaivertavat luonnossa puun kuoren alle reittejä, kuin koukeroista käsialaa. Ne ovat tuhoalaisia, jotka runsastuessaan uhkaavat metsiä. Ilmaston lämpeneminen hyödyttää niitä, ne kirjoittavat uuden ajan.

Teokset sarjasta Laituri, 2017-19

luonnonkivet, lasitettu keramiikka

Previous
Previous

Ihmisille ja kuoriaisille - puutarhan salaisuus 2022

Next
Next

Vierasottelu 2021